|
[...]
Koettu hetki ja sen visuaalinen takautuma ovat usein toimineet sävellystöideni
inspiraation lähteenä. Tämänkaltainen tunnetila muuttui
musiikiksi myös eräässä harjoitustyönä syntyneessä
pienimuotoisessa musiikkikappaleessani. Olin tulossa junalla sävellystunnilta
kotiin Pitäjänmäelle pohdiskellen samalla Harri Vuoren
antamaa tehtävänantoa. Harjoitustyönä tuli säveltää
kappale, jossa olisi lähestyvän äänen tuntu. Tuolloin
tuntui, ettei minulla olisi käyttökelpoisia ideoita sävellysharjoituksen
tehtävänannon tyydyttävään täyttämiseen.
Jäätyäni
pois junasta tiesin, miten musiikki tulisi säveltää: äänimaisemassa
tulisi "olla" Pitäjänmäen vanha puurakenteinen
asema, aidot tasoristeyskellot ja asemaa ympäröinyt viheriöivä
luonto, jonka puskutraktorit ovat nyttemmin viimeistelleet. Niin, ja tietysti
tämä jo etääntyvä juna. Menin kotiin, kirjoitin
kappaleeni välittömästi nuoteiksi ja testasin ideaani syntetisaattorilla.
Kahden symbaalin tuottama kohina todellakin muistutti lähestyvää
ja etääntyvää junaa. Lisäsin äänimaisemaan
autenttiset tasoristeyskellot, muutamia lyömäsoittimia sekä
neljä puupuhallinta. Tein teostani pilke silmäkulmassa, mutta
vahva visuaalinen kokemus mielessäni. Nimesin kappaleeni humoristisesti
alkuperäisen ajatukseni mukaisesti: Aseman tienoo 7x26,5 m: Öljyväri.
Numerot viittaavat vaunujen lukumäärään ja pituuteen,
termi "öljyväri" puolestaan kokemaani kuvallisuuteen.
[...]
Ote
kirjoituksestani kirjaan: Minä, säveltäjä II. Nykysäveltäjät
kirjoittavat työstään. Toim. Juha Torvinen & Petri
Tuovinen. Kustannusosakeyhtiö Summa. Helsinki 2002
Koko essee: Minä, säveltäjä
II. Nykysäveltäjät kirjoittavat työstään.
Äänitteet
MP3-muodossa sekä partituuri PDF-tiedostona.
Parempilaatuinen
MP3 (nopeammille yhteyksille)
Heikompilaatuinen MP3 (hitaammille yhteyksille)
Aseman
tienoon partituuri (PDF)
|